Pitkä päivitystauko taas takana. Tässä välissä kerkesi olla vikaa vuodatuksessakin, koska en päässyt kirjautumaan omaan blogiini! On ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Meidän perheeseen tuli uusi kissavauva Eevi. Eevi on maatiaiskissa ja syntynyt heinäkuussa. Se päätyi minulle karmean kissakuumeen ja onnekkaan sattuman kautta. Kiitos vain kaikille jotka olivat osallisina tässä sattumassa.

Eevi on oikein kaunis ja siro pikku villikko. Suosikkipaikakseen se on valinnut vessasta laatikoston, minne se pujahtaa jostain takavasemmalta. Mamin meikkien seassa onkin hirmu kiva nukkua! 

Uusi tulokas otettiin lämmöllä vastaan pienen ensijännityksen jälkeen. Tosin uusi tulokas ei hirvittävän lämmöllä suhtautunut Minttuun. Lopulta se kuitenkin joutui myöntymään, että vaikka tuo on tosi outo ni pakkohan siitä on tykätä kun se kerta näköjään aina on täällä.

Minttu on oikeasti hyvin ei kissamainen kissa. Se kertoo paljon, jos minä olen opettanut sen vaanimaan ja hyökkäilemään!  Eevin tultua tajusin millainen ihan oikea kissa on. Näillä on edelleen kommunikointivaikeuksia kun Minttu ei puhu kissaa ja Eevi ei puhu Minttua. On kuitenkin hellyyttävää nähdä, miten näiden kahden välille on muodostumassa ihan oma kieli. Vaikkakin kun tänään leikittiin Mintun kanssa sen suosikkileikkiä 'mami jahtaa' niin Eevi luuli, että minua pitää pelätä ihan oikeasti! 

Viidentenä päivänä sain räpsästyä jo tämmöisen kuvan näistä kahdesta. Pitää nostaa hattua Mintulle kuinka hyvin se otti uuden perheenjäsenen vastaan muitta mutkitta. Nykyään meillä on sellaista pakkohellimistä kun Minttu pesee Eevin vaikka väkisin, jos ei muu auta. Minttu myös käy hiekkalaatikolla peittämässä Eevin jäljet uudelleen. Takaa-ajoleikki on sellainen, mitä tämä kaksikko jaksaa leikkiä loputtomiin. Siinä vaiheessa kun jotain menee rikki kadotaan maisemista ja odotetaan, että mami rauhoittuu! 

Mie olen niin onnellinen kahdesta rakkaasta kissastani! 

Ja koska tämä on pääasiallisesti käsityöblogi niin pistetään yksi työ myös esille. Neuloin mummon pyynnöstä enolleni joululahjaksi villasukat.

Neuloin nämä sukat hyväksi toteamallani mallilla. Ja ainakin uskon ja luulen, että varren kuvio on ihan minun itse keksimäni. Siniseltä näyttävä lanka on oikeasti sellaista tumman turkoosia ja toinen lanka on mustaa niinkuin kuvasta näkyy. Lankana oli Seitsemän veljestä. Kärkikavennuksen kanssa taas mokailin, mutta ei sitä lopputuloksesta huomaa. Miten voikaan sukassa vaikein kohta olla kärkikavennus vaikka ennen pelkäsin kantapäätä!? 

Nyt en voikkaan kamalasti töitäni tänne lisäillä, koska en tahdo paljastaa ihmisille heidän joululahjojaan. Toivottavasti kuitenkin ennen  tammikuuta saisin jotain uutta lisättyä!